Iin työosuuskunta - merkittävä toimija

Suomen satamakaupunkeihin alkoi syntyä Pietarin satamatyömiesosuuskuntien esimerkin mukaisesti työosuuskuntia viime vuosisadan alussa. Haukiputaalle perustettiin ensimmäinen työosuuskunta vuoden 1907 alussa ja Iihin saman vuoden kesällä. Iin työosuuskunta toimi alussa Haukiputaan Kurtinhaudan osuuskunnan alaosastona, mutta se sai omat säännöt vuonna 1908 ja jatkoi siitä lähtien itsenäisenä.

Hyödyllinen työnantajille ja työntekijöille
Työosuuskuntaan otettiin jäseneksi jokainen halukas 18 vuotta täyttänyt työläinen. Iin työosuuskunnassa oli parhaimmillaan yli 200 jäsentä. Työosuuskunta teki puutavarayhtiöiden kanssa sopimuksia erilaisista satamatöistä, puutavaran ahtauksesta proomuihin ja laivoihin, maalle nostosta ja pinoamisesta. Kun urakkasummasta oli pidätetty määräprosentti työosuuskunnan yleiskuluihin, loppusumma jaettiin jäsenille työpanoksen mukaan. Työosuuskunnan jäsenten palkat nousivat kaksinkertaisiksi yhtiöiden töissä olevien palkkaan verrattuna.

Työosuuskunnilla, varsinkin Iissä, oli aluksi vaikeuksia työsopimusten aikaan saamisessa. Niinpä Iin työosuuskunta joutui kesillä 1907 - 1909 järjestämään lakkoja. Vuodesta 1909 lähtien Iin työosuuskunta urakoi lastaustyöt maailmansotaan saakka. Syntynyt tilanne oli edullinen sekä työnantajille että työntekijöille. Työt tulivat tehtyä ammattitaitoisella työvoimalla ripeästi, kunnolla ja sulan veden aikana, kun työntekijät tekivät urakkaansa kuin omaansa. Työntekijät taas saivat parempaa palkkaa kuin järjestäytymättömät.

Ensimmäisen maailmansodan aikana oli puun vienti pysähdyksissä, minkä vuoksi työosuuskuntakaan ei toiminut täydellä teholla. Vienti käynnistyi sodan loputtua vuonna 1919. Työvoimasta oli silloin kova pula ja työosuuskunnat saivat tehtyä sopimuksensa helposti. Vuonna 1922 työosuuskunta muutettiin ammattiosastoiksi.

Palkallinen toimitusjohtaja
Työosuuskunnat olivat sekä eräänlaista yritystoimintaa harjoittavia työurakkaosuuskuntia että ammattiyhdistyksiä, Suomen Satama- ja Vesiliikennetyöntekijäin liiton, myöhemmin Suomen Kuljetustyöntekijäin liiton jäseniä. Työosuuskunnan ainoa kuukusipalkkainen työntekijä oli toimitusjohtaja-konttorinhoitaja, joka hoiti myös kirjanpidon ja kassan. Iin työosuuskunnan toimitusjohtaja oli alkuvuosina oululaissyntyinen, myöhemmin Helsingissä elämäntyönsä pankinjohtajana tehnyt ja yhden kauden kansanedustajanakin ollut, maisteri Joonas Laherma ja hänen jälkeensä Jaakko Liedes.

Työosuuskunta valitsi itse omat työnjohtajansa, jotka saivat palkkansa samaan tapaan kuin muutkin työmiehet. Työnjohtajien palkat eivät olleet muiden palkkoja suuremmat, sillä katsottiin, että jos kohta työnjohtajuus vaati laskutaitoa ja kävi jonkin verran hermoille, se rasitti ruumista vastaavasti vähemmän.

Osa iiläistä työväenliikettä
Iin työosuuskunta oli käytännössä hyvin vahvasti sidoksissa poliittiseen työväenliikkeeseen. Sen johtotehtävissä toimi samoja henkilöitä kuin työväenyhdistyksissä. Työosuuskunta oli merkittävä tietysti jäsentensä etujärjestönä ja asiainhoitajana ennen kaikkea eturistiriidoissa. Erityisen tärkeä työosuuskunta oli iiläisille työväenjärjestöille taloudellisena selkärankana.

Työosuuskunta omisti Iin työväentalosta puolet. Kun työväentaloa rakennettiin vuonna 1909, oli työosuuskunta työnantajana ja palkanmaksajana rakentajille. Sama toistui, kun työväentalo oli palanut tammikuussa 1915 ja nykyistä taloa rakennettiin tulipalon jälkeen. Iin työosuuskunta rahoitti myös Iin Työväen näytelmäseuran ja lainakirjaston sekä voimistelu- ja urheiluseura Iin Yrityksen toimintaa.

Tämän sivuston tekstit on koonnut filosofian maisteri Pertti Huovinen Iistä.