Nybyn lasitehdas Olhavassa

Oululainen kauppias ja liikemies Johan Mattsson Nylander, yksi aikansa rikkaimmista miehistä Oulussa, anoi lupaa saada perustaa lasitehdas Iin Olhavaan omistamalleen Säynäjäojan tilalle. Lupa heltisi vuonna 1782 ja seuraavana vuonna lasitehdas oli valmis, ja tuotanto alkoi vuonna 1784.

Tehtaan perustamista asumattomaan korpeen saattaa ihmetellä, mutta Nylander tiesi mitä teki. Hän oli toki aiemmin suunnitellut lasitehdasta Ouluun Toppilaan, mutta kun tervabisneksessä mukana olleet Oulun porvarit perustivat Nylanderin havittelemalle paikalle tervavaraston, Tervahovin, oli lasitehdas perustettava muualle. Olhavan lasitehtaan paikka, joka nimettiin Nybyksi, ei sittenkään ollut aivan mahdoton paikka.

Nylander lienee maapalstaa ostaessaan huomannut, että Nybyn kallioinen ranta oli poikkeuksellinen. Rannikolla oleva lahti oli riittävän syvä luonnonsatamaksi. Kun Ruotsin valtio teki sen verran aluepolitiikkaa, että myönsi Nylanderille paikan syrjäisen sijainnin perusteella verovapauden useaksi vuodeksi, oli hanke kannattava. Lasitehdas oli Pohjois-Suomen ensimmäinen eikä koko Suomessa ollut kovin monta 1700-luvun lopulla.

Ammattitaitoinen työvoima, lähinnä lasinpuhaltajat palkattiin pääasiassa Saksasta. Enimmillään työntekijöitä oli lähes sata, joista lasinpuhaltajia toistakymmentä. Nylander kehitti Nybystä oman pienen noin 300 hengen itsenäisesti toimivan yhdyskunnan, jolla oli oma järjestysoikeus. Asutus muodosti oman seurakunnan kirkkoineen ja kouluineen.

Ikkunalaseja ja pulloja
Nybyn lasitehdas tuotti ikkunalasien ohella eri tarkoituksiin soveltuvia pulloja. Esimerkiksi vuonna 1792 valmistettiin 215 000 pulloa. Nybyssä tehtiin myös kynttilänjalkoja ja muita lasiesineitä. Parhaimmillaan 1700-luvun lopulla Nybyn lasitehdas oli merkittävin Suomessa toimiva alan yritys. Nylanderilla oli myyntipiste Tukholmassa ja tiettävästi hän oli niin huonoissa väleissä Oulun kauppaporvareitten kanssa, että ei suostunut myymään heille lasia suoraan Olhavasta, vaan oululaiset joutuivat ostamaan lasinsa Tukholmasta.

Nybyssä oli myös oma laivaveistämö ja vesisaha. Tehtaan omilla laivoilla vietiin tuotteita muun muassa Tukholmaan, Helsinkiin ja Pietariin. Nylander merkkautti omalla kustannuksellaan laivaväylän Nybystä avomerelle ja Ouluun saakka.

Olhavan hourootti
Johan Nylander oli hyvissä väleissä Ruotsin kuningas Kustaa III:n kanssa. Ansioistaan liikemiehenä hän sai kuninkaalta vuonna 1788 arvonimen hovråd, hovineuvos. Arvonimi vääntyi kansan suussa hourootiksi. Nylander oli tarinoiden mukaan luonteeltaan erikoinen ja perhettään kohtaan sadistinenkin. Hänestä on jäänyt perimätietoja lukuisia kummallisia tarinoita, joita kirjailija Sara Wacklin on ikuistanut kirjaansa Sata muistelmaa Pohjanmaalta. Nylander vietti viimeiset elinvuotensa Tukholmassa. Sitä ennen hän myi tehtaansa vävylleen Adolf Fahlanderille ja osuuden myös pojalleen Aristoteleelle.

Tehtaalla oli alkuvuosikymmeninä epäonnea, sillä tuli tuhosi sen jo vuonna 1789. Myös myrskyn nostama nousuvesi teki tuhojaan. Tehdas toimi kuitenkin, tosin suhdanteista johtuen välillä seisoen vuoteen 1885 saakka. Sen omistajina oli Adolf Fahlanderin jälkeen Iissä asunut laamanni Antell, oululaislähtöiset liikemiehet Juhan Engman ja Z. Franzen sekä raahelaista porvarissukua edustaneet Fredrik ja Mathias Sovelius. Viimeiset vuosikymmenet Nybyn lasitehdas oli Fellmanin suvun omistuksessa. Venäjän keisari Aleksanteri I vieraili tehtaalla suomenmatkallaan vuonna 1819.

Tämän sivuston tekstit on koonnut filosofian maisteri Pertti Huovinen Iistä.